XII Teema

Kahdeksanosainen Tie - kahdeksas askel:
OIKEA MIETISKELY eli Oikea Keskittäytyminen

Tämä kahdeksas polun prinsiippi, oikea keskittäytyminen, viittaa mentaalisen voiman kehittymiseen. Keskittäytymistä esiintyy luonnollisessa tilassa olevassa tietoisuudessa, mutta jokseenkin alhaisen intensiteetin tasoisena.

Keskittäytymisellä tässä yhteydessä tarkoitetaan yksisuuntaista mieltä (kirj. yksi-pisteisenä = one-pointed mieli), mikä tarkoittaa sitä, että mielen koko henkinen kapasiteetti on yhdistetty ja ohjattu johonkin tiettyyn kohteeseen.

Oikea keskittäytyminen (mietiskely) Kahdeksanosaisen Tien tarkoitusperien mukaisesti tarkoittaa tervehenkistä keskittäytymistä; so. henkisesti terveisiin ajatuksiin ja toimintoihin keskittäytymistä.

Buddhalainen metodi saavuttaa oikea keskittäytyminen tapahtuu mietiskelyn harjoituttamisen kautta. Mietiskelevä mieli keskitetään valittuun kohteeseen. Ensin mieli ohjataan valittuun kohteeseen, sitten ylläpidetään mielen fokusta ja lopulta keskittäytyminen syvenee askel askeleelta, kunnes tämä soveltaminen tulee aivan luonnolliseksi tavaksi kohottaa tietoisuutta jokapäiväisissä tilanteissa.

Oikea keskittäytyminen
Oikea keskittäytyminen (samyak-samādhi · sammā-samādhi) yhdessä Oikean Muistamisen kanssa on buddhalaisten mietiskelyharjoitusten peruspilareita.
Ja mitä, munkki,on oikea keskittäytyminen?

(i) Sisäänpäinvetäytyneenä kaikesta sensuaalisuudesta, poisvetäytyneenä kaikista epäterveistä tiloista, oppilas saavuttaa ensimmäisen jhānan: hurmion ja mieltymyksen, joka on syntynyt kiinnittämättömyydestä, ja jota seuraa mielenliike keskittyneenä objektiin ja mielen pysyminen kohteessa.

(ii) Ohjatun mielen hiljentämisellä ja arviointikyvyllä hän saavuttaa toisen jhānan: hurmion ja mieltymyksen, joka syntyy keskittäytymisestä, kiinnittyneenä yksisuuntaiseen tietoisuuteen, joka on vapaa mielenliikkeen keskittymisestä objektiin ja mielen pysymisestä kohteessa; vakaumus.

(iii) Poispyyhkiytyvässä hurmiossa hän jää mielentyyneyteen, tietoisena ja täysin tiedostavana ja fyysisesti mieltymykseen herkkätuntoisena. Hän saavuttaa ja jää kolmanteen jhānaan, mitä Jalot Ylevät kutsuvat mielentyyneydeksi ja heränneeksi tietoisuudeksi ja hänelle mielihyvän tila on jatkuvaa.

(iv) Mielihyvästä ja kivusta luopumalla…aikaisemman ilon ja ahdingon katoamisella…hän astuu ja jää neljänteen jhānaan: mielentyyneyden ja tietoisuuden puhtauteen, mielihyvää, tai kipua tiedostamatta.

Tämä, munkit, on oikeaa keskittäytymistä.

Keskittyminen tuo esiin mentaalisen tekijän vahvistumisen, joka ilmenee joka tietoisuudentasolla. Tämä tekijä, yksisuuntainen (=one-pointed) mieli yhdistää nyt muut mentaaliset tekijät havainnointien haasteessa. Joka ainoassa hetkessä mielen tulee olla havainnoiva – jostakin – näkymästä, äänestä, tuoksusta, mausta, kosketuksesta tai mentaalisesta objektista...

On tosiasia, että yksisuuntaisuus yhdistää mieltä ja sen myötä seuraavaa haastetta havainnoida kohteita tietoisena. Mielen yksisuuntaisuus kuvaa sitä tosiasiaa, että oli kyseessä mikä tahansa tietoisuuden toiminta, aina joka mielen toiminnalle on olemassa ydin, keskittäytymisen fokus, mielen kohdistaminen olennaiseen. Tästä fokuksesta käsin koko objektiivisuuden maailman lähtötilanteeksi muodostuu pyrkimys irroittautua ulkoisesta ilmiömaailmasta kaiken sisäiseen ydin tilaan.

Kuitenkin, samadhi on ainoastaan tietyntyyppistä yksisuuntaisuutta. Gourmet-ravintolassa syöminen, rikollisen vaaniessa uhriaan, sotilas sotatantereella – kaikki tämä em. toiminta on keskittyneen mielen ohjaamaa, mutta toimintaa ei voi kuvata sanalla samadhi. Samadhi on yksinomaan henkisesti tervettä yksisuuntaisuutta, keskittymistä puhtaaseen ja terveeseen mielentilaan. Ja jopa silloinkin sen toiminta-alue on vieläkin kapea-alaisempaa: se ei merkitse jokaista sielullisesti tervettä keskittymistä, vaan ainoastaan sellaista, jonka lopputulos on vahvistaa tarkoituksellista yritystä kohottaa mieli korkeammalle, aina vain puhtaammalle hereillä olemisen, jatkuvan tiedostamisen tasolle.

Kaksi keskeisintä ominaisuutta keskittäytymisessä ovat a) rikkomaton osallistuminen kohteen olemassaoloon ja b) siitä seuraava mentaalisten toimintojen rauhanomaisuus, ne laadut, jotka erottavat keskittäytyneen, oikeassa mietiskelyssä ”lepäävän” mielen keskittäytymättömästä mielestä.

Keskittäytymiseen treenaamaton mieli toimii ja työskentelee hajanaisesti luoden kaaosta. Tätä Buddha vertaa kalaan, joka on heitetty kuivalle maalle, ja joka vain sätkii ja pomppii. Harjaantumaton mieli ei voi olla paikoillaan vaan ryntäilee ideasta ideaan, ajatuksesta ajatukseen ilman sisäistä kontrollia.
Tälläinen suunniltaan ja hämmennyksessä oleva mieli on myös harhautunut mieli; yliaktiivinen huolista ja ongelmista, turmeltunut jatkuvista haluista ja/tai himoista. Tälläinen mieli näkee elämän vain sirpalemaisesti, irrallisina osasina, vääristyminä umpimähkäisten ja satunnaisten ajatustensa aalloilla. Mutta mieli, jota on harjoitetuttu keskittäytymään, vastakohtana edelliselle mielelle, voi ylläpitää keskittäytymistä kohteeseen, kokonaisuuteen ilman häiriötä.

Tämä vapaus häiriötekijöistä rakentaa myöhemmin mielen, joka on lempeä ja seesteinen. Se rakentaa mielen tehokkaaksi instrumentiksi porautumaan korkeampaan tietoisuuteen. Kuten tyyni lampi, minkään tuulenvireen tai myrskyn häiritsemättä, keskittäytynyt mieli on kuin uskollinen peili, kuvastaen sen mitä on yläpuolella täsmälleen samana myös alapuolelle.

Keskittäytymisen kehityskaari
Keskittäytymistä voi kehittää kahdella tavalla:

Tyyneyden ja seesteisyyden kehittäminen: päämääränä harjoitusten systeemi, joka tähtää selvästi syvän keskittäytymisen saavuttamiseen syventämisen keinoin

Oivalluksen ja sisäisen näkemisen kehittäminen: sattumalta lisänä rakentunut keskittäytyminen sisäisen näkemisen kehittämisprosessissa

Kumpikin tapa edellyttää määrättyjä valmistavia vaatimuksia. Molemmissa tarvitaan moraalista kurinalaisuutta, useat viat täytyy ankarasti oikaista, mietiskelijän täytyy etsiä sopivia ohjeita (siitä merkkinä henkilökohtainen opettaja) ja alkaa tehdä henkisesti edistäviä harjoituksia.

Mietiskelijän Valaistuksen Polulla täytyy oppia pitämään jatkuvasti mietiskelyä kohteenaan, jota tullaan nyt pitämään keskeisenä oikean mietiskelyn eli oikean keskittäytymisen kehittämisen tiellä.

Alla on yksinkertainen viimeinen mietiskely vuoden mittaisessa mietiskelyohjelmassamme, jonka voit lisätä päivittäiseen mietiskelyysi.  Olisi sopivaa ainakin kerran päivässä mietiskellä ko. aihetta. Kirjoita vaikutelmasi ylös mietiskelykirjaasi!

 

XII Mietiskely

1. Keskittäydy hengitykseesi ja hengitä muutaman kerran Kultaista Valoa.
   
2. Laula OMx3
   Virittäydy Aurinkoenkeliisi – Sieluusi.
   
3. Virittäydy Maailman Palvelijoiden Ryhmään ympäri planeetan.
   
4. Virittäydy Buddhaan ja Valaistumisen Voimiin.
   
5. Ole yhtä Buddhan Valaistuneen mielen kanssa. (1-2 min.)
   
6. Mietiskele Hänessä ja Hänestä. (1-2 min.)
   Hän ohjaa sinut kaiken ytimeen, kaiken keskipisteeseen – Ole Itse.
   
7. Kuvasta Se Mikä On Yllä puhtaana ja seesteisenä Siihen Mikä On Alla
   
8. Näe ihmiskunta vapaana, onnellisena ja valaistuneena.
   
9. Siunaa Valaistumisen Polku, Ihmiskunta ja Maaplaneetta.
   
10. Näe kaikki Kultaisen Valon ympäröimänä ja läpäisemänä.
    
11. Laula OMx3
    
12. Kirjoita vaikutelmasi ylös.